Mallinuken tragedia

Takin kaavat ovat peräisin Anne Grete Gaaserudin Nuken omat vaatteet -kirjasta. Pidensin pari senttiä ohjeen hihoja sekä hieman takinhelmaa ja saappaanvarsia. Koristeet kehittelin kankaan ylijäämäpaloista: villahaituvilla täytetyt pallukat ovat käyttökelpoinen koriste, sillä teddykangastilkku tuli näin nurkkia myöten hyödynnettyä. Ruskeaa fleeseä ostin Eurokankaasta 30 cm kaitaleen parilla eurolla, ja kangasmäärä riitti juuri ja juuri. Kovin hintava talviasu ei siis ollut.

Mallinuken kohtaloa sen sijaan jouduin pohtimaan. Tarvitsin näet nuken itsekin, että voisin soveltaa kaavoja ja toisaalta varmistaa, että asu toimi. Niinpä etsin kirpparilta sopivaa nukkea. Löysin muovipussiin suljettuna yöpukuisen pehmovartaloisen tyttönuken, joka kokonsa puolesta vastaisi baby born -nukkea. Olin aluksi tyytyväinen kuuden euron mallinukkeeni.

Kotona kuitenkin paketin avattuani tajusin syyn pusiin tiukkaan umpisolmuun: nuken tukka oli leikelty, vartalo homeessa, saumat ratkenneet. Hetken olin valmis palauttamaan nuken kirpparipöydälle, mutta... sitten kävi lelua sääli. Miten huonosti sitä olikaan kohdeltu! Päätin antaa sen jatkaa uutta hehkeää mallinuken elämäänsä ja nauttia lämpimästä, kuivasta huoneilmasta kenties pimeän kellarin sijaan. Ehkä jopa korjaisin nuken!

Nyt minulla on jo neula, jolla voi yrittää pujottaa uusia hiuksia muovipäähän.